Kainuun porotalous

Porotalous on yksi Pohjois-Kainuun vanhimmista ja perinteisimmistä elinkeinoista. Kainuun maakunnassa toimii kolme paliskuntaa: Halla, Hossa-Irni ja Näljänkä. Näiden kolmen paliskunnan lisäksi Kainuuseen ylettyy myös pieniltä osiltaan Jokijärven ja Pintamon paliskunnat.

Paliskuntien pinta-ala on yhteensä 9513 km2 ja suurin sallittu poromäärä 7700 poroa. Poronomistajia poronhoitovuonna 2003-2004 oli yhteensä 203.

Paliskunnat

Paliskunnat ovat rajoiltaan tarkasti määriteltyjä sekä pinta-aloiltaan ja poromääriltään erikokoisia. Ne ovat taloudellista tulosta tekeviä poronhoitoyksiköitä, joiden jäseniä eli osakkaita poronomistajat ovat.

Paliskunnalla on oma hallitus sekä poroisäntä, varaisäntä ja rahastonhoitaja. Poroisäntä on paliskunnan johtaja, joka edustaa paliskuntaa ja huolehtii siitä, että paliskunnalle kuuluvat käytännön tehtävät tulevat tehtyä sekä vastaa paliskunnan käytännön toiminnasta. Poroisäntä toimii virkavastuulla ja on virassaan kolme vuotta kerrallaan.

Hallituksen tehtävänä on johtaa paliskunnan toimintaa sekä huolehtia paliskunnan kokouksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Se kokoontuu kahdesti vuodessa ja tarvittaessa useammin. Osakaskokoukset pidetään kahdesti vuodessa eli keväällä poronhoitovuoden päättyessä ja syksyllä ennen erotusten alkamista. Kokouksissa käsitellään esimerkiksi paliskunnan poroluvut ja tulevat työt.

Erityisasioita

2000-luvulla Kainuun porotaloudelle on suurimmaksi ongelmaksi osoittautunut nopeasti kasvanut maasuurpetojen petomäärä, joka rasittaa voimakkaasti poronlihantuotantoa. Petovahingot kohdistuvat suurimmalta osalta itärajan ja poronhoitoalueen etelärajan läheisyyteen.

Poronlihan markkinoinnin kannalta Kainuun paliskuntien sijainti lähellä suurempia asutuskeskuksia tuo taas hyvät mahdollisuudet poronlihan suoramarkkinoinnin ja jatkojalostuksen kehittämiselle.